Velkualla historian havinaa kirkossa ja kotimuseoissa

Velkua on liitetty Naantaliin 1.1.2009 alkaen.

Palvan saaressa sijaitsee vuonna 1793 rakennetun Pyhän Henrikin kirkon lisäksi venäläisten ja ruotsalaisten joukkojen välillä 1808 käytyä Palvan meritaistelua kuvaava näyttely sekä muistomerkki.

Salavaisten saarella voi tutustua Haukan sukutilan perinteistä esineistöä pullollaan oleviin vanhoihin rakennuksiin, kuten tuulimyllyyn, aittaan ja savusaunaan.

Teersalon ranta koki täydellisen muodonmuutoksen kesällä 2007, kun entinen joutomaa kunnostettiin kuntalaisten ja kesäasukkaiden yhteiseksi virkistysalueeksi ja kunnan käyntikortiksi. Samalla reissulla voit pistäytyä myös läheiseen saaristokasvitarhaan.

Pyhän Henrikin kirkko

Palvan saarelle vuonna 1793 rakennetun Pyhän Henrikin kirkon historiaan liittyy vauhdikkaita käänteitä. Venäläinen sotaväki ryösti Palvan meritaistelun yhteydessä 1808 kirkon koko irtaimiston, vain alttaritaulu säilyi. Tapauksesta jäi muistoksi vanha laivatykki, jonka jäännöksestä on rakennettu muistomerkki kirkon lähettyville.

Nykyisin Naantalin seurakunnalle kuuluva Pyhän Henrikin kirkko on suosittu nähtävyys, jossa järjestetään jumalanpalvelusten ja muiden kirkollisten tilaisuuksien ohella myös Velkua Soi - ja Naantalin Musiikkijuhlien konsertteja. 

Kirkko on avoinna sopimuksen mukaan ryhmille.

Palvan meritaistelua esittelevä näyttely

Palvan meritaistelu käytiin Suomen Sodan aikana, 18. syyskuuta 1808 venäläisten ja ruotsalaisten joukkojen välillä.

Palvan saaren edustalla käyty taistelu päättyi venäläisten voittoon, minkä jälkeen joukot ryöstelivät ja riehuivat eri puolilla nykyisen Velkuan kunnan aluetta.

Taistelusta muistutta Palvan saarella Pyhän Henrikin kirkon vieressä sijaitseva tykinputkesta tehty muistomerkki.

 

Meritaistelun aikaisista tapahtumista voit lukea lisää myös Velkuan saaristolaisyhdistyksen  Palvan meritaistelu -sivuilta sekä artikkelista Meritaistelu jätti pysyvän arven Velkuan kirkkoon (TS 18.11.2006).

 

 

 

Teersalon rantapuisto

Teersalon ranta koki täydellisen muodonmuutoksen kesällä 2007, kun entinen joutomaa kunnostettiin kuntalaisten ja kesäasukkaiden yhteiseksi virkistysalueeksi ja kunnan käyntikortiksi.

Ekologisin ja yhteisöllisin periaattein toteutettu hanke tehtiin taiteilijoista, puutarhurista ja insinööristä koostuvan työryhmän sekä asukkaista ja rahoittajista koostuvan ohjausryhmän välisenä yhteistyönä. Hanke on jatkoa aiemmalle arsÖ-taidetapahtumalle. 

Taiteilijoiden kädenjälki näkyy ranta-alueen yleisilmeessä ja huolella tehdyissä materiaali- ja värivalinnoissa. Niissä on esteettisyyden lisäksi huomioitu myös ekologiset arvot sekä pienen kunnan kannalta tärkeä helppohoitoisuus. 

Koivujen varjostaman torin laatoissa on käytetty Teersalon rantaa varten suunniteltua merensinistä sävyä, lasten leikkipaikan kalusteet on teetetty Rymättylässä valmistettavasta Durat-kierrätysmuovista ja istuimiksi on etsitty sopivan kokoisia kiviä ja puuparruja. Asukkaiden toiveesta myös tielinjausta muutettiin ja torimyyjille vedettiin sähköt. 

Rannan kivi- ja sorapuutarha on luonnonmukaista vihersuunnittelua. Kivien ja kasvien sommittelu toistaa saariston merenrantaa taiteilijan silmin nähtynä. Kasvilajit on taas valittu puutarhurin näkökulmasta käyttäen luonnonlajeja ja maatiaiskantoja, jotka ovat eläneet ja elävät yhä synergiassa ihmisen kanssa. Varsinaisia kukkapenkkejä ei ole, vaan kasvit on istutettu saarekkeisiin, joista ne saavat levitä ja muotoutua vapaasti kasviyhdyskunniksi. 

 

Kasvialueiden suunnittelussa on huomioitu ihmisen lisäksi myös puiston muut pikku käyttäjät, linnut ja hyönteiset. Esim. ruohosipuli on laukkayökkösen ainoa tunnettu ravintokasvi. Kasvivalikoimasta löytyy laivojen painolastikasveja, esihistoriallisella tai keskiajalla Suomeen kotiutuneita kasveja sekä alkuperäiskasveja.

Teersalon Rantapuiston kasviluettelo.pdf (112.7 kt)

Huomioi myös läheisen palvelukeskus Kummelin rannassa sijaitseva pienimuotoinen saaristokasvitarha.

Uudistuksen toteuttajat
Alueen kokonaissuunnittelu ja Durat-tuotteet:
Minna Maija Lappalainen, kuvataiteilija ja Tiina Vainio, kuvataiteilija
Kasvialueet: Hannu Säilä, puutarhuri, kuvataiteilija
Rakennustekniikka: Juha Juhola, insinööri
Toteutus: Hannu Säilä ja Elisa Laine / Perniön Taimisto suunnittelutyöryhmä
Rahoitus: arsÖ, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Velkuan kunta
Työryhmä: Jukka Juhola, rakennusinsinööri, Minna Maija Lappalainen, kuvataiteilija, Hannu Säilä, puutarhuri, kuvataiteilija, Tiina Vainio, kuvataiteilija, juristi